Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Palkkasyrjintäepäily (TAS 137/2019, annettu 11.2.2020)

Palkkasyrjintäepäily (TAS 137/2019, annettu 11.2.2020)

Kyseisessä palkkariidassa tuli ratkaista, onko A:ta kohdeltu palkkauksessa tasa-arvolain vastaisesti, kun hänelle on maksettu pienemmän palkkaluokan mukaista palkkaa kuin miespuolisille verrokeille.  

Oleellista asiassa on se, ovatko A:n työtehtävät olleet vaativuudeltaan samoja tai samanarvoisia kuin verrokkien työtehtävät.  

Tasa-arvolain säännökset

Työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä.

Sukupuolten tasa-arvoa ei ole kuitenkaan loukattu, jos työnantaja pystyy osoittamaan, että menettely on johtunut muusta hyväksyttävästä syystä kuin sukupuolesta.

Samapalkkaisuusperiaate tulee sovellettavaksi silloin, kun työtehtävät ovat niin lähellä toisiaan, että niitä voidaan pitää samoina tai kun ne ovat vaativuutensa puolesta niin lähellä toisiaan, että ne ovat samanarvoisia.  Arvioitaessa, onko kyseessä sama tai samanarvoinen työ, ratkaisevaa ei ole esimerkiksi ammattinimike, vaan se, minkälaista työtä työntekijät tosiasiassa tekevät.

Tehtävien vaativuuteen perustuvan palkanosuuden eli tehtäväkohtaisen palkan tulee samaa ja samanarvoista työtä tekevillä työntekijöillä olla sama. Työntekijöiden kokonaispalkkauksen ei tarvitse olla samansuuruinen, jos palkkaerot voidaan perustella hyväksyttävällä syyllä. Kaikkien tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavien palkanlisien tulee myös olla syrjimättömiä. Palkkauksen syrjivyyttä arvioidaan palkanosittain.

Hyväksyttävä syy

Hyväksyttäviä syitä palkkaeroille voivat olla ainakin henkilön koulutus, ammattitaito, aloitteellisuus ja sopivuus vaativampiin tehtäviin. Myös ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan niukkuudesta johtuva kilpailutilanne voi olla tällainen syy.

Töiden vaativuuden arvioinnissa ei tule ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia tai työssä suoriutumista, mutta ne voivat olla hyväksyttäviä syitä maksaa erisuuruista palkkaa samassa tai samanarvoisessa työssä oleville. Jos työnantaja vetoaa tällaisiin ominaisuuksiin, työnantajan tulee voida osoittaa työntekijöiden välisten erojen olemassaolo.

Koulutusta voidaan pitää hyväksyttävänä syynä palkkaeroille vain, jos koulutuseron vuoksi toinen työntekijä voi selvitä paremmin työtehtävistään kuin toinen työntekijä tai että ensin mainitun työntekijän käytettävyys työnantajan palveluksessa on laajempi.

Taloudellisten voimavarojen rajallisuus

Työntekijöiden erilaista kohtelua ei voida perustella vetoamalla taloudellisiin näkökohtiin ja taloudellisten voimavarojen niukkuuteen. Mikäli tasa-arvolain mukaista palkkavertailua tehtäessä vertailtavat työtehtävät katsotaan yhtä vaativiksi, työnantaja ei voi hyväksyttävällä tavalla perustella toisen työntekijän alempaa palkkaa käytettävissä olleiden varojen rajallisuudella.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto

Työnantajan mukaan kaikkien työntekijöiden tehtäviin sukupuolesta riippumatta kuuluivat pääosin samat työt. Lisäksi työntekijöillä on ollut erityisiä vastuualueita, jotka eivät ole vaikuttaneet palkkaan. Verrokeille on kuitenkin maksettu henkilökohtainen lisä tietyistä erityistehtävistä.

Verrokkimiesten korkeampaa palkkaa työnantaja perusteli sillä, että heillä on pitempi ammattikokemus ja heidän työnsä on ollut vaativampaa ja vastuullisempaa.

Työnantajan mainitsemien toiminnan kehittämiseen ym. vastuisiin liittyvien tehtävien suorittamisen voidaan katsoa lisäävän tehtävän vaativuutta. Työnantajan selvityksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi, mikä on ollut kehittämistehtävien ajallinen kesto, mitä muut mainitut toiminnallista ja henkilöstövastuuta sisältävät tehtävät ovat konkreettisesti olleet tai mikä on ollut niiden määrällinen osuus verrokkien kokonaistehtävänkuvassa.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi lausunnossaan, että saadun selvityksen perusteella verrokkien tehtävänkuvaa ei voitu pitää kokonaisuutena tarkastellen A:n tehtävänkuvaa vaativampana. Asiassa on myös otettava huomioon se, että verrokeille on maksettu henkilökohtaista lisää tietyistä erityistehtävistä, vaikka muista työnantajan mainitsemista erityisistä vastuualueista ei ole maksettu palkanlisää. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että sekä työn vaativuuteen perustuvan palkanosan että kaikkien palkanlisien tulee erikseen olla syrjimättömiä. Naisilla ja miehillä tulisi olla tosiasiallisesti yhtäläiset mahdollisuudet saada palkanlisiä. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että asiassa syntyy olettama palkkasyrjinnästä.

Kyseisessä asiassa ei kuitenkaan ollut selvitetty A:n tai verrokkien ammattikokemuksen määrää eikä sitä, mikä merkitys A:n korkeammalla koulutuksella tai verrokkien mahdollisesti pitemmällä ammattikokemuksella on ollut työstä suoriutumisessa. Siltä osin kuin työtehtävien täsmällisempi sisältö ja niiden vaativuus jäi avoimeksi, tarkemman näytön esittäminen voi tapahtua käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan mahdollisesti ajettavan hyvityskanteen yhteydessä.

12.03.2020